Dewerlynien perhe istui autossaan. Perheen isä Kevin ajoi autoa kun taas hänen vaimonsa katseli maisemia.
- Olemme pian perillä, hän huusi takapenkillä istuville tytöille. Vaalea punkkipää oli nimeltään Keya (Kimberly) ja ruskeahiuksinen Keyan sisar oli Kyra (oikealta nimeltä Kimorene.) . Kyra oli viisitoista vuotta vanha ja Keya taas kuusitoista. Oikeasti heillä oli ikäeroa vain yhdeksän kuukautta. Juuri kun Keya oli syntynyt tuli perheen äiti Mary taas raskaaksi. Mutta tytöt olivat kuin kaksoset: he tulivat toimeen täydellisesti ja olivat melkein samannäköisiä. Ainakin kasvonpiirteiltään. Perhe oli muuttama kuukausi sitten ostanut talon Vampire Hillistä. Nyt kun tavarat olivat jo talossa koko perhe muutti pois Heatherchainin kaupungista. Kyra ei ollut iloinen asiasta. Hänellä oli ollut poikaystävä siellä. Myöskin suuri kaveripiiri löytyi edellisestä kodista.

Tosiaan. Kyra vihasi Vampire Hilliä jo pelkästään paikan historian perusteella.
- Tässä on uusi kotimme! perheen isä Kevin sanoi onnellisena. Yleensä hän oli hyvin ankara.
- Pah. Tääkö se on? Ei kyllä mitään luksusta, Kyra valitti.
- Hei Kyraaa! Täähän on Cool mestä eiks vaa mutsi? Keya koitti piristää Kyraa mutta turhaan: jos Kyra ei pitänyt jostain hän piti huolen että ei tulisi pitämäänkään.
- Lopeta valittaminen heti paikalla Kyra, Mary puuttui peliin. Hän ei vihannut mitään muuta enempää kuin riitelyä, sotkua ja epäjärjestelmällisyyttä.

Purettuaan tavarat Kyra lähti tutkimaan taloa. Se ei ollut hieno ja kaikki oli rähjäistä. Huonekin piti jakaa Keyan kanssa. Mutta kun Kyra oli tutkinut taloa tarpeeksi kauan hän päätyi siihen tulokseen että talon paras huone (vaikkakin tyhjin) oli kaikkein puhtain ja tyhjin huone. Siellä ei ollut kuin yksi sohva. Huoneen ehjyydestä päätellen huonetta ei oltu käytetty juuri ollenkaan. Olihan sielä myös pölyistä. Kyra ei suostunut auttamaan äitiä siivoamisessa vaan hän istuskeli koko päivän sohvalla lempi huoneessaan. Mikään ei tuntunut menevän hyvin.

Tosin kyllä Kyra loppujen lopuksi suostui menemään ulos. Hän kierteli kotinsa pihassa. Kun he olivat tulleet piha oli näyttänyt kivemmalta. Kyra oli jo metsän uumenissa kun hän huomasi tikapuut jotka johtivat puumajaan.
- Mitäh? Kyra ihmetteli ja rupesi kiipeämään tikapuita.

- Mitä ihmettä? Kyra pelästyi. Huone oli täynnä verta. Veri imeytyi hitaasti bambuun. Seinätkin oli tehty bambusta. Verta oli paljon. Tuo kaikki veri ei ollut voinut tulla yhdestä ihmisestä. Tuohon veren määrään tarvittiin vähintään neljä ihmistä. Tai sitten viisi. Tai kuusi. Tai kolme. Ei sillä väliä. Kyra oli pitänyt muuttoa VampireHilliin outona mutta tämä oli vielä oudompaa. Melkeimpä pelottavaa. Ilta alkoi jo näyttää tuloaan ja taivas pimeni melkein kerralla sysimustaksi. Mutta Kyra ei lähtenyt. Jokin tuntui pidättelevän häntä siellä. Hän katseli veren hidasta imeytymistä bambuun. Veri oli kohtuun tuorretta vielä.

Yht´äkkiä Kyra tunsi kylmien hampaiden uppoutuvan hänen kaulaansa. Veri valui pitkin hänen selkäänsä. Kaikki tuntui kylmältä ja valtava kipu kasvoi kokoajan hänen sisällään. Hänen tekisi mieli huutaa mutta ei pystynyt.
Kaikki tuntui valuvan pois. Kaikki onni ja toivo.

Hän kaatui vereen tajuttomana. Tuntui kuin jostain mahdottoman kaukaa kuuluisi naisen kiljuntaa. Ehkä se oli vain harhaa tai sitten hänen sisarensa tai äitinsä oli huolestunut, lähtenyt etsimään jonka seurauksena löytänyt Kyran kuolleena.
"Ei! En voi olla kuollut" Kyra kuuli pienen tikittävän äänen päänsä sisällä. "Olen vain tajuton! Tajuton!" se hoki. Yht´äkkiä Kyran valtasi outo tyhjä tunne jonka jälkeen ei mitään…..

Anteeksi lyhyestä osasta kovasti. Jatkoa tulee kun kerkeän pelaamaan ja kirjoittamaan.